St1:n Espoon Otaniemen geotermisen pilottiprojektin syvät lämpökaivot on otettu tutkimuskäyttöön, kun Helsingin yliopiston vetämä tutkimusryhmä ryhtyi tekemään mittauksia kaivoilla.
St1:n Espoon Otaniemen geotermisen lämpölaitoksen pilottiprojektissa porattiin vuosina 2016–2020 kaksi yli kuuden kilometrin syvyistä lämpökaivoa, joissa kallioperän lämpötila kohoaa noin 120 asteeseen. Projekti keskeytyi, koska kaivojen välille ei saatu tuotettua tarpeeksi suurta virtausmäärää ja suunnitellun lämpölaitoksen teho olisi ollut kaupallisesti kannattamaton.
Kovaan suomalaiseen kallioperään poratut Suomen syvimmät kaivot ovat herättäneet suurta mielenkiintoa tutkimuskohteena, ja jotta niistä olisi mahdollisimman paljon hyötyä, St1 tarjoaa kaivot tutkimuksen käyttöön. Varsinaiseen työhön päästiin käsiksi syksyllä 2024, kun Helsingin yliopisto yhteistyössä VTT:n ja saksalaisen GFZ:n (German Research Centre for Geosciences) kanssa mittasi kaivojen lämpötilat viiteen kilometriin saakka, sekä otti lukuisia vesi- ja kaasunäytteitä mikrobiologian ja geokemian tutkimuksiin eri syvyyksiltä kahden viikon ajan. Kaivot mahdollistavat kansainvälisen ja täysin uniikin tutkimusympäristön geotermisen energian ja muiden geotieteiden kehittämisestä mikrobiologian tutkimuksiin.
”Tutkimushankkeessamme yhdistetään kallioperän lämpötilan, pohjaveden koostumuksen ja mikrobiologian tutkimus. Kallioperän hyvin suolaisessa pohjavedessä, jossa on jopa 170 g/l suolaa, elää runsas mikrobisto, jota hankkeessa tutkitaan. Lämpötila viiden kilometrin syvyydellä on noin 100 astetta. Näin syvältä ei Suomessa ole aikaisemmin voitu tehdä häiriintymättömiä lämpötilamittauksia ja näytteenottoa. Jännittävää on, että lämpötiladatassa nähdään vieläkin jääkauden jäähdyttävä vaikutus. Tutkimuksemme avaa uusia näkymiä perustutkimukseen ja lisää perustietoa kallion olosuhteista geotermisen energian hyödyntämiseksi tulevaisuudessa. Seuraavaksi analysoidaan tarkemmin, mitä mittaustulokset ja näytteet kertovat”, kertoo hankkeen vetäjä Ilmo Kukkonen Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen laitokselta.
”Otaniemen geoterminen pilottiprojekti oli St1:lle merkittävä panostus, jossa luotiin kokonaan uutta. On hienoa, että projektista syntynyt erityinen ympäristö pystytään hyödyntämään tutkimuskäyttöön, ja toivomme, että sieltä saatu data voisi osaltaan mahdollistaa uusien innovaatioiden syntymistä”, sanoo St1:n maalämpöön keskittyvän yrityksen, St1 Lähienergian toimitusjohtaja Erkki Mäkelä.
Nyt suoritettu tutkimustyö Otaniemessä oli testihanke, ja St1:n tarkoituksena on mahdollistaa tutkimustyö kohteessa myös jatkossa. Kukkosen vetämä kansainvälinen tutkijaryhmä on jo alustavasti suunnitellut kaivojen hyödyntämistä.
Otaniemen projekti suunnannäyttäjänä geotermisen energian kehityksessä
Otaniemessä hankittu osaaminen on pystytty viemään tavanomaisten lämpökaivojen kehitystyöhön, mikä tuottaa entistä kilpailukykyisempiä ratkaisuja suurempien kiinteistöjen kuten esimerkiksi taloyhtiöiden ja kauppakeskusten lämmitykseen. Kehittyneillä geolämpöratkaisuilla tulee olemaan merkittävä rooli vähäpäästöiseen lämmöntuotantoon siirryttäessä. Energiatransitio edellyttää niin ennakkoluulotonta kehitystyötä kuin merkittäviä investointeja uusiin vähäpäästöisiin energiaratkaisuihin.
Valokuvia St1:n Espoon Otaniemen geotermisiltä lämpökaivoilta tutkimusprojektin aikana:
Uutisen pääkuva: St1:n Espoon Otaniemen geotermisen pilottiprojektin kaksi syvää lämpökaivoa (työmaa-aitojen sisällä). (Kuvaaja: Veikko Luukkonen)