Biokaasu
Mitä biokaasu on?
Biokaasua tuotetaan orgaanisen materiaalin hajoamisesta. Käytännössä biokaasua saadaan keräämällä kotitalousjätettä, kuten jätevesiä ja ruokajätteitä, sekä maatilojen lantaa ja hajottamalla ne hapettomassa ympäristössä. Prosessissa syntyvä kaasu jalostetaan joko paineistetuksi biokaasuksi (CBG) tai nesteytetyksi biokaasuksi (LBG), ja jäljelle jäävä massa käsitellään biolannoitteeksi pelloille. Nämä biolannoitteet tukevat ruoantuotantoa, täydentäen kestävän hiilikierron.
Biokaasu vähentää merkittävästi raskaan liikenteen päästöjä
Biokaasulla on merkittävä rooli energiatransitiossa ja liikenteen päästöjen vähentämisessä. Biokaasu vauhdittaa siirtymää fossiilisista polttoaineista kohti uusiutuvia ratkaisuja, erityisesti raskaassa liikenteessä. Siirtymällä biokaasua käyttävään kalustoon, yritykset voivatkin merkittävästi vähentää logistiikkaketjunsa päästöjä.
Biokaasun hyödyntäminen raskaassa liikenteessä voi vähentää päästöjä jopa yli 100 prosenttia, biokaasun alkuperästä riippuen. Suorituskyvyltään biokaasu vastaa perinteistä dieseliä.
St1:n tähtäimessä laaja biokaasun jakeluverkosto
St1 panostaa voimakkaasti nesteytetyn biokaasun (LBG) jakelun laajentamiseen – tavoitteenaan kaikkiaan yli 50 aseman LBG-tankkausverkosto Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa vuoden 2028 loppuun mennessä.
Suomessa St1:n asemaverkostoon avattiin vuonna 2024 tankkauspisteet Shell Hämeenlinna Iittalan, St1 Mäntsälä P ja Shell Salon Halikko -asemien yhteyteen. Vuoden 2025 aikana tavoitteena on tuoda LBG-tankkauspisteet myös Äänekosken Hirvaskankaalle, Vantaan Voutilaan, Iisalmeen ja Limingan Tupokseen, ja jatkossa verkostoa on tarkoitus laajentaa valtakunnalliseksi.
Ruotsissa St1:n asemilla on jo laaja paineistetun biokaasun (CBG) tankkausverkosto kattaen noin 60 asemaa. Lisäksi ensimmäinen nesteytetyn biokaasun asema on avattu Jönköpingin Torsvikiin. Norjassa St1:n tavoitteena on avata vuoden 2025 aikana kolme ensimmäistä nesteytetyn biokaasun tankkauspistettä, mikäli lupaprosessit etenevät suunnitellusti.
St1- ja Shell-asemien yhteydessä myytävä biokaasu tulee alkuvaiheessa muun muassa St1:n yhteisyrityksen St1 Biokraftin tuotantolaitoksista Ruotsista. St1 Biokraftin yhdessä Valion kanssa omistaman Suomen Lantakaasu Oy:n uusien tuotantolaitosten valmistuessa vuonna 2026 saadaan myös kotimaista biokaasua jakeluun.
St1 Biokraft – Pohjoismaiden johtavaksi biokaasutoimijaksi
St1 Biokraft AB on St1:n, pääomasijoitusyhtiö HitecVisionin ja uusiutuvan energian yhtiö Aneon yhteisyritys. St1 Biokraft koostuu entisistä St1 Nordic Oy:n biokaasuliiketoiminnoista ja Biokraft International AB:sta. St1 Biokraft integroi vuonna 2024 nämä kaksi yksikköä yhdeksi brändiksi ja yhtiöksi, jonka tavoitteena on tulla Pohjoismaiden johtavaksi biokaasutoimijaksi. St1 Biokraft jatkaa biokaasun koko arvoketjun operointia raaka-aineiden hankinnasta myyntiin ja jakeluun. St1:n myyntiorganisaatio ja ‑verkosto jatkavat St1 Biokraftin tuotteiden jakelua.
Suomessa St1 Biokraftilla ja Valiolla on yhteisyritys Suomen Lantakaasu Oy, jonka tavoitteena on tuottaa maitotilojen lannasta ja muista maatalouden sivuvirroista nesteytettyä biokaasua liikenteen polttoaineeksi. Suomen Lantakaasu aikoo rakentaa Suomen tähän mennessä suurimman biokaasu- ja nesteytyslaitoksen Pohjois-Savoon.
Suomen Lantakaasu investoi 140 miljoonaa euroa biokaasulaitoshankkeisiin
Suomen Lantakaasu on St1 Biokraftin ja Valion yhteisyritys, jonka tavoitteena on yhteensä yhden terawattitunnin uusiutuvan liikennepolttoaineen tuotanto.
Suomen Lantakaasu investoi vuonna 2024 yli 80 miljoonaa euroa biokaasulaitoshankkeeseen Kiuruvedellä. Kiuruveden biokaasulaitos on osa Ylä-Savon kokonaisuutta, johon kuuluu teollisen mittakaavan keskuslaitos Kiuruvedellä sekä kolme pienempää satelliittilaitosta Lapinlahdella, Sonkajärvellä ja Nurmeksessa. Ylä-Savon kokonaisuuden investoinnin kokonaisarvo tulee olemaan noin 100 miljoonaa euroa. Kiuruveden biokaasulaitoksen on määrä tuottaa Ylä-Savon nautatilojen lannasta sekä muista maatalouden ja elintarviketeollisuuden sivuvirroista nesteytettyä biokaasua. Laitos valmistuu vuonna 2026.
Kiuruveden keskuslaitoksen ja satelliittilaitosten lisäksi yhtiö rakentaa samalla aikataululla lähes vastaavan suuruista keskuslaitosta Nurmoon. Nurmon laitoksen investoinnin arvo on yli 60 miljoonaa euroa. Lisäksi yhtiö selvittää uusia keskuslaitospaikkoja Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan alueella.
Suunnitteilla olevat hankkeet kattavat jo lähes puolet Suomen Lantakaasun kokonaistavoitteesta. Suomen kansallinen biokaasutavoite vuoteen 2030 mennessä on neljä terawattituntia.
