Hyppää sisältöön
ST1 Riihimäki (17 of 31)

Biokaasu on osoittanut toimivuutensa Valion kuljetuksissa

Valion maidonkeräilyssä biokaasua on käytetty vuodesta 2019. Hyvät käyttökokemukset antavat pohjan käytön laajentamiselle: nesteytetty biokaasu palvelee raskaita kuljetuksia ja pitkiä matkoja, paineistettu biokaasu erityisesti kaupunki- ja taajamajakelua. Kuljetusyrittäjälle valinnan ratkaisevat oman reitin kustannukset, polttoaineen elinkaaripäästöt ja tankkausmahdollisuudet. 

Raakamaito on haettava tiloilta vuoden jokaisena päivänä, ja valmiiden tuotteiden on päästävä ajallaan asiakkaille. Valion kuljetuksissa käyttövoiman tärkein testi onkin arki: miten energiamuoto toimii pitkillä reiteillä, suurilla kuormilla ja vaihtelevissa olosuhteissa? 

Biokaasusta kokemusta on kertynyt jo usean vuoden ajalta. Maidonkeräilyssä käytetään pääasiassa nesteytettyä biokaasua eli LBG:tä, joka soveltuu myös raskaan kaluston runko- ja jakeluliikenteeseen. 

Paineistettu biokaasu eli CBG puolestaan soveltuu erityisesti kaupunki- ja taajamajakeluun. LBG:n ja CBG:n ero on polttoaineen varastointimuodossa: LBG tankataan nesteytettynä, CBG paineistettuna kaasuna. Sopiva vaihtoehto valitaan kaluston, reitin ja tankkausasemien perusteella.

”Biokaasu ei ole meille enää uusi tai kokeellinen käyttövoima. Olemme käyttäneet kaasukalustoa maidonkeräilyssä jo vuodesta 2019, ja kokemukset ovat olleet hyviä. Biokaasukäyttöisellä autolla työ hoituu siinä missä dieselilläkin – käyttövoiman pitää ennen kaikkea toimia luotettavasti siinä kuljetustehtävässä, johon se on valittu.” Kertoo Valion Head of Logistics Mika Jyrkönen

Kustannuksia ja päästöjä verrataan oman kuljetustehtävän pohjalta

Kuljetusyrittäjälle biokaasun taloudellisuus selviää vertaamalla polttoainekustannusta ajettua kilometriä kohti fossiiliseen ja uusiutuvaan dieseliin. Laskelma tehdään ajantasaisilla sopimushinnoilla sekä diesel- ja kaasukaluston kulutustiedoilla. Näin voidaan arvioida, millä reiteillä biokaasu tarjoaa kustannusetua. Kaluston hankinta- ja huoltokustannukset täydentävät kokonaiskuvaa. 

Biokaasun käytöllä voidaan vähentää polttoaineen elinkaaren kasvihuonekaasupäästöjä Valion maantielogistiikassa, fossiiliseen dieseliin verrattuna. Päästövähenemän kokonaisvaikutus riippuu käytetyn biokaasun raaka-aineista sekä tuotanto- ja jakeluketjuista sekä käyttövaiheista. Esimerkiksi lannasta tuotetun biokaasun päästölaskennassa voidaan huomioida vältettyjä lannankäsittelyn metaanipäästöjä sovellettavan laskentamenetelmän mukaisesti.  

”Valion asiakkaat kysyvät yhä enemmän kuljetusten päästötietoja. Luotettavan vertailun perustana ovat toimitetun polttoaineen dokumentoidut päästökertoimet ja tieto laskentamenetelmästä. Polttoaineen elinkaaripäästöt on tärkeää erottaa ajoneuvon pakokaasupäästöistä ja koko kuljetuspalvelun päästöistä.” Kertoo Valion Head of Logistics Petteri Laine

Talvikäytössä nesteytetyn biokaasun (LBG) etuna on, ettei siihen liity dieselpolttoaineelle ominaista parafiinin kiteytymisestä johtuvaa kylmäkäytettävyyden rajoitetta. Kaasukaluston toimivuuteen pakkasolosuhteissa vaikuttavat kuitenkin myös ajoneuvon tekniset ominaisuudet ja käyttöolosuhteet. 

Tankkauspaikan sijainti näyttelee isoa roolia

Biokaasukaluston hankinnoissa ratkaisevaa on tankkausverkosto. Aseman on oltava siellä, missä kuljetukset liikkuvat. Reitille sopiva sijainti säästää ajokilometrejä, työaikaa ja vaikuttaa siten suoraan yrittäjän talouteen. Useampi soveltuva tankkauspaikka antaa vaihtoehtoja kuljetusten suunnitteluun, sekä luo turvaa polttoaineen saatavuuteen. 

”Jos haluamme kasvattaa biokaasukaluston määrää, tankkausverkosto on aivan ratkaisevassa roolissa. Raskaassa liikenteessä ei riitä, että asemia on olemassa – niiden pitää sijaita oikeissa paikoissa kuljetusreittien varrella ja myös vaihtoehtoisia tankkauspaikkoja tarvitaan. Kuljetusten on toimittava luotettavasti joka päivä.” Kertoo Valion Hed of Logistics Petteri Laine

St1 Biokraft vastaa biokaasun tankkausverkoston kehittämisestä, investoinneista ja asemien operoinnista Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. St1:n syyskuussa 2026 julkaiseman suunnitelman mukaan tavoitteena on yli 50 LBG-aseman pohjoismainen verkosto vuoden 2028 loppuun mennessä. Asemia sijoitetaan logistiikan kannalta keskeisille väylille ja liikenteen solmukohtiin palvelemaan sekä kotimaan että maiden rajat ylittäviä kuljetuksia. 

Suomen LBG-verkostoa vahvistetaan vuonna 2026 muun muassa Riihimäellä, Porin Honkaluodossa, Seinäjoen Nurmossa ja Vantaan Ojangossa. Samassa verkostosuunnitelmassa CBG:n saatavuutta lisätään Kiuruvedellä, Riihimäellä ja Ojangossa. Ruotsissa St1 Biokraftilla on jo yli 50 CBG-tankkausasemaa. Valiolle Riihimäki on avainroolissa, sillä siellä sijaitsevasta laitoksesta lähtee tuotteita eri puolille Etelä-Suomea. 

biogas kyltti

Kalustopäätös tehdään yhdessä

Valio kehittää kuljetusten käyttövoimaratkaisuja tiiviissä yhteistyössä sopimusliikennöitsijöiden kanssa. Tällä hetkellä biokaasulla on muutoksessa keskeinen rooli. 

Uusi auto on kuljetusyrittäjälle pitkäaikainen investointi. Siksi käyttövoimaa arvioidaan kokonaisuutena: Ajoneuvon hankintahinnan ja käytettävän energian lisäksi painavat kaluston toimintavarmuus, tankkausmahdollisuudet ja soveltuvuus omaan työhön. Raskaimpaan, noin 76 tonnin kalustoluokkaan Valio toivoo edelleen lisää LBG-vaihtoehtoja. Myös CBG-kaluston saatavuus ja sopivuus suunniteltuun jakelutehtävään on tarkistettava ennen hankintaa. 

Valion kokemusten perusteella biokaasu kannattaa ottaa mukaan seuraavan kalustohankinnan vertailuun. LBG:n ja CBG:n käyttömahdollisuudet arvioidaan oman kuljetustehtävän mukaan. Kasvava verkosto tuo lisää tankkausvaihtoehtoja ja auttaa sovittamaan käyttövoiman osaksi kuljetusten arkea. 

ST1 Riihimäki (30 of 31)