Ruokatalo Valion ja energiayhtiö St1:n yhteisyritys Suomen Lantakaasu Oy:n Kiuruvedelle suunnitteleman biokaasulaitoksen rakennusvalmistelut etenevät maanrakennusvaiheeseen. Maanrakennustyöt käynnistyvät suunnitelmien mukaisesti maaliskuussa 2024 ja ne on tarkoitus saada valmiiksi syyskuussa. Kiuruvedelle nousevan biokaasulaitoksen on määrä tuottaa Ylä-Savon nautatilojen lannasta ja muista maatalouden sivuvirroista uusiutuvaa nesteytettyä biokaasua.
Suomen Lantakaasu Oy:n investointi teollisen kokoluokan keskitettyyn biokaasulaitokseen Kiuruvedellä etenee aikataulussaan. Suomen Lantakaasu Oy aloittaa maanrakennustyöt Kiuruvedellä Pyhäsalmentien eteläpuolella sijaitsevalla tontilla, neljän kilometrin päässä Kiuruveden keskustasta. Maaliskuusta alkaen tontilla tehdään rakentamista edeltäviä maanrakennustöitä kuten louhintaa ja maan pinnan tasausta sekä rakentamisen esivalmistelua, kuten hulevesien hallintaa varten tehtäviä rakenteita. Ensimmäiseksi tontilta poistetaan kantoja.
”Tontilla on tähän mennessä tehty ympäristövaikutusten arviointi, ja biokaasulaitoksen valmisteluprosessi on edennyt hankinta-, detaljisuunnittelu- ja luvitusvaiheeseen. Viime vuoden aikana tontilla on toteutettu kattavia maaperä- ja geoteknisiä tutkimuksia. Varsinaiset rakennustyöt voisivat alkaa suunnitelmien mukaan vuoden 2025 alussa”, kertoo biokaasuliiketoiminnan kehittämisestä vastaava projektipäällikkö Janika Keinänen Valiolta.
Suomen Lantakaasu Oy:n Ylä-Savoon suunnittelema laitos on niin sanottu hybridilaitoskokonaisuus. Tämä tarkoittaa, että kokonaisuuteen kuuluu yksi teollisen kokoluokan keskitetty nesteytetyn biokaasun tuotantolaitos Kiuruvedellä sekä kolme pienempää laitosta Lapinlahdella, Sonkajärvellä ja Nurmeksessa. Näin biokaasun syötteiden kuljetusmatka pysyy mahdollisimman lyhyenä. Suomen Lantakaasu Oy noutaa lannan tiloilta ja palauttaa biokaasun tuotannossa syntyvän biolannoitteen tiloille. Maatilan typpilannoitelasku pienenee, sillä biolannoitteessa liukoisen typen määrä on jopa 20–30 prosenttia suurempi kuin lannassa.
Maanrakennustöiden toteuttajaksi on valittu Niskasen Maansiirto Oy Haapajärveltä. Sopimuksen arvo on 3,5 miljoonaa euroa. Työmaan valvonnasta ja turvallisuuskoordinaatiosta vastaa Sitowise.
”St1 ja Valio ovat sitoutuneet viemään investointisuunnitelmaa eteenpäin siten, että lopullinen investointipäätös voitaisiin tehdä vuoden 2024 aikana. Sekä Kiuruveden teollisen kokoluokan nesteytettyä biokaasua valmistavan laitoksen että Ylä-Savon ja Pohjois-Karjalan satelliittilaitosten tavoitteena on valmistua vuonna 2026”, kertoo kaasuliiketoiminnan johtaja Matti Oksanen St1:ltä.
Valion ja St1:n yhteisyritys Suomen Lantakaasu Oy:n hybridilaitoskokonaisuuden tavoitteena on yhteensä yhden terawattitunnin uusiutuvan liikennepolttoaineen tuotanto. Kiuruveden keskuslaitoksen ja lähialueiden satelliittilaitosten lisäksi yhtiö kehittää vastaavan suuruista keskuslaitosta Nurmoon omistamansa Nurmon Bioenergian kautta, sekä kartoittaa uusia keskuslaitospaikkoja Pohjanmaan alueella. Suunnitteilla olevat hankkeet kattavat jo lähes puolet Suomen Lantakaasun yhden terawattitunnin kokonaistavoitteesta. Suomen kansallinen biokaasutavoite vuoteen 2030 mennessä on neljä terawattituntia.
Lisätietoja:
Valio Oy, Janika Keinänen, biokaasuliiketoiminnan kehittämisestä vastaava projektipäällikkö,
p. 050 542 4409, janika.keinanen@valio.fi
St1, Matti Oksanen, kaasuliiketoiminnan johtaja, p. 040 483 6035, matti.oksanen@st1.com
Suomen Lantakaasu Oy
- Ruokatalo Valio ja energiayhtiö St1 ovat perustaneet yhteisyrityksen, jonka tarkoitus on tuottaa maatilojen lannasta ja maatalouden sivuvirroista uusiutuvaa biokaasua liikenteen polttoaineeksi. Suomen Lantakaasu Oy:n Kiuruveden biokaasulaitoskokonaisuus on Pohjoismaiden suurimpia biokaasuhankkeita. Yhtiö on sitoutunut kehittämään suomalaista biokaasumarkkinaa ja suunnittelee Nurmon Bioenergia Oy:n laitoksen lisäksi uusia hankkeita Pohjois- ja Keski-Pohjanmaalla.
- Suomessa kotieläinten lantaa syntyy vuodessa noin 15–17 miljoonaa tonnia, josta Valion omistaviin osuuskuntiin kuuluvilla tiloilla noin 7–8 miljoonaa tonnia.
- Koko Suomen lantamäärästä voidaan tuottaa noin 3–5 TWh biometaania. Viisi TWh biometaania riittäisi noin 8 000 raskaan liikenteen yhdistelmäajoneuvon vuotuiseen polttoainetarpeeseen.
- Biometaanin lisäksi biolaitoksissa voidaan tuottaa kiertolannoitteita, kuivikkeita tai kasvualustoja. Lannan kiertoon saaminen vähentää maitotilojen hiilijalanjälkeä jopa 10 %. Laadukkaampi lannoite vähentää tilan tuontilannoitteiden tarvetta 20–30 % ja parantaa näin tilan tuottavuutta.
- Kotimaisesti tuotettu uusiutuva polttoaine edistää merkittävästi kansallisen fossiilittoman liikenteen tiekartan toteutumista ja parantaa Suomen polttoaineomavaraisuutta.
- Hankkeelle on myönnetty 19,2 miljoonaa euroa NextGenerationEU-rahoitusta.
